Elämää Pirkan Opistossa

Apulaisrehtori on yhdessä rakennetun opistoarjen mahdollistaja

Pirkan opiston apulaisrehtori Iiina Luoto on Nokialta kotoisin, ja se kuuluu tavassa, jolla hän puhuu työstään. Pirkanmaan pitäjät eivät ole hänelle vain toiminta-aluetta, vaan omaa tuttua ympäristöä, jossa hän on elänyt suuren osan elämästään.

Kahden vuoden ajan Luoto on työskennellyt Pirkan opistossa koulutussuunnittelijana. Kulunut vuosi on ollut erityinen, sillä rinnakkain ovat kulkeneet sekä suunnittelijan että määräaikaisen apulaisrehtorin tehtävät. Hän kuvaa aikaa jalkautumisvuodeksi, jolloin uusi rooli on saanut muotonsa käytännön työn kautta.

Elokuun alussa työ jatkuu vakituisena apulaisrehtorina ja myös vt. rehtorina, kun rehtori Mika Hagelin siirtyy uusien haasteiden pariin Pohjois-Suomeen.

Ennen johtamista oli opettaminen, ja ennen opettamista käsityö:

Kiinnostus käsillä tekemiseen juontaa lapsuudesta. Kotona tehtiin paljon käsitöitä, ja läheiset näyttivät esimerkkiä. Tekeminen ei ollut erillinen harrastus, vaan luonnollinen osa arkea.

– Olen tehnyt käsitöitä lapsesta asti, Iina kertoo.

Opintopolkuni alkoi luokanopettajakoulutuksesta, mutta käsityö vei nopeasti mukanaan. Tekstiilityön opinnot syvenivät ja johdattivat lopulta Helsinkiin täydentämään aineopintoja sekä saavuttamaan aineenopettajan pätevyyden.

Luokanopettajan työ jäi lyhyeksi etapiksi, kun käsityöstä tuli ammatti. Luoto työskenteli lähes kymmenen vuotta tekstiilityön lehtorina ala- ja yläkouluissa sekä toimi määräaikaisissa rehtorin ja apulaisrehtorin tehtävissä. Kokemus näkyy myös nykyisessä pestissä.

– Tiedän, millaista on opettajana toimiminen, opetussuunnitelmatyö ja oppilaslähtöinen opetuksen kehittäminen. Se auttaa myös taidekoulujen toiminnan johtamisessa.

Oppimisen mahdollistaminen on työn ydin

Luodolle vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus eivät ole vain koulutuksen muotoja, vaan yhteiskunnallisesti merkittävä tehtävä.

– Vapaan sivistystyön arvot, kuten elämänlaajuisen oppimisen mahdollistaminen, kurssien saavutettavuus ja opistotoiminnan yhteisöllisyys ovat minulle tärkeitä asioita. Koen apulaisrehtorin työn hyvin merkityksellisenä.

Hän näkee työnsä ennen kaikkea mahdollisuutena rakentaa oppimisen ja harrastamisen mahdollisuuksia erilaisille ihmisille.

– Saan olla mahdollistamassa lasten, nuorten, aikuisten ja ikäihmisten sekä erityistä tukea tarvitsevien ja heikommassa asemassa olevien koulutus- ja harrastusmahdollisuuksia. Samalla voimme ylläpitää vapaan sivistystyön laajuutta ja taiteen perusopetuksen laatua.

Pedagoginen ajattelu kulkee hänen mukaansa mukana kaikessa tekemisessä.

– Ajattelen edelleen kaikkea oppijan näkökulmasta. Tärkeintä on, että opiskelijat kokevat toimintamme merkitykselliseksi ja saavat laadukasta opetusta.

Opistotyötä ei tehdä yksin

Apulaisrehtorin rooliaan Luoto kuvaa luontevasti:

– Koen olevani arjen mahdollistaja.

Hänen tehtävänään on varmistaa, että opiston arki toimii ja että opettajilla sekä suunnittelijoilla on parhaat mahdolliset edellytykset onnistua työssään. Keskustelussa nousee toistuvasti esiin yksi asia: työyhteisö.

– Tärkeimpänä voimavarana työssäni pidän sitä, että työyhteisössämme on voimaa, yhteistyökykyä ja halua tehdä asioita yhdessä.

Erityisen paljon kiitosta hän antaa opiston tuntiopettajille.

– Meillä on työhönsä sitoutuneita ja innostuneita tekijöitä kaikissa neljässä jäsenkunnassa. Osaavat tuntiopettajat ovat tärkein voimavaramme, ja heidän ansiostaan kurssi- ja opetustarjontamme on vetovoimaista!

Arjea kannattelevia yhteisöjä

Pirkan opiston merkitys ei rajoitu kursseihin tai luokkahuoneisiin. Monille opiskelijoille opisto on myös yhteisö.

Kursseille osallistutaan vuodesta toiseen, opintopiirit kokoavat ihmisiä yhteen ja erilaiset tapahtumat tuovat kuntalaisia kohtaamaan toisiaan. Taitojen silta -hanke, musikaalit ja monet muut projektit ovat esimerkkejä toiminnasta, joka ulottuu tavallisen opetuksen ulkopuolelle.

Luodon mukaan juuri yhteisöllisyys on yksi opistotoiminnan suurimmista vahvuuksista.

– On tärkeää, että yhteistyö kaikkien opiston arkeen liittyvien tahojen ja työyhteisön jäsenten kanssa on mutkatonta, sujuvaa ja vuorovaikutuksellista.

Perinteet perustana uuden rakentamisessa

Vaikka kansalaisopistotyö rakentuu pitkien perinteiden varaan, Luoto näkee tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia. Yksi tärkeimmistä kehityskohteista on nuorten tavoittaminen.

– Haluaisin kehittää opiston toimintaa niin, että myös nuoremmat asiakkaat löytäisivät kursseillemme.

Hänen mukaansa opiston on tärkeää kuunnella aktiivisesti asiakkaitaan.

– Toivon, että asiakkaat antavat meille jatkossakin palautetta ja toiveita. Näin voimme kehittää toimintaa niin, että se palvelisi mahdollisimman monia kohderyhmiä ja olisi aidosti saavutettavaa.

Luoto kuvailee itseään kehittämismyönteiseksi ja opetusalaan intohimoisesti suhtautuvaksi apulaisrehtoriksi.

– Haluan olla mukana rakentamassa entistä toimivampaa, monipuolisempaa, saavutettavampaa ja vetovoimaisempaa Pirkan opistoa.

Käsityö omana ankkurina

Vaikka työpäivät täyttyvät johtamisesta, kokouksista ja kehittämisestä, käsityö säilyy tärkeänä osana Luodon elämää. Se on tapa rauhoittua, käyttää luovuutta ja irrottautua arjen kiireistä. Varsinkin yksi työ on jäänyt erityisesti mieleen: yläkoulussa valmistunut kastemekko.

–  Vuosia myöhemmin siitä tuli erityisen tärkeä muisto, kun lapseni kastettiin mekossa.

Tarina kuvaa hyvin myös sitä, mitä käsityö parhaimmillaan on: kestävää, merkityksellistä ja sukupolvia yhdistävää.

Kun keskustelu lähestyy loppuaan, Iina haluaa nostaa vielä kerran esiin asian, joka on kulkenut mukana koko haastattelun ajan.

– Tätä työtä ei tehdä yksin. Iso kiitos kuuluu koko Pirkan opiston työyhteisölle. On ilo tehdä töitä yhdessä jatkossakin!

Teksti ja kuvat: Kalle Saarinen