Aune Koskela, Norja

Etusivu » Pirkan opisto info » Hankkeet » Erasmus+-hanke 2018–2020 » Reissukokemukset » Aune Koskela, Norja

Aune Koskela, 26.5-31.5.2019

ISDC 2019 Norja, Lillehammer

Euroopassa on toiminut yli 30 vuoden ajan tanssivista senioreista koostuva verkosto, International Network of Seniordance. Kukaan ei johda sitä, koordinaattorit vaihtuvat demokraattisin päätöksin. Verkosto tuottaa joka kolmas vuosi tanssiaineiston, jonka koreografiat ovat syntyneet jäsenten osaamisen pohjalta. Aineisto jaetaan ja opetetaan saksaksi ja englanniksi kongressissa, jonka isäntämaaksi voi itse ilmoittautua. Kongressi on organisoitu myös Suomessa vuonna 2013. Järjestäjämaa saa apua muilta, koska suurin osa toimii vapaaehtoisvoimin. Tänä vuonna 14 maan perheeseen liittyi Kroatia ja Unkari. Heidän senioritanssiaan on auttanut alkuun Itävalta. Tämä on aidoin ja tuloksekkain, kenties myös sekavin mutta sydämellisin verkosto, mitä voi kuvitella. Power of older adults, Tanssinvoimaa.

 

Sunnuntai 26.5.

Aamuyöllä matka junalla Helsinki-Vantaan lentoasemalle,  josta lento Osloon. Oslosta bussilla Lillehammeriin, matka kesti noin kaksi tuntia. Suomen esitystansseja harjoittelimme iltapäivällä. Kongressissa oli osallistujia 17:stä eri maasta, yhteensä 276 vierasta ja lisäksi isäntämaan edustajat. Suomesta meitä oli 23 ja kaksi meistä oli Erasmusmatkalla.

Kongressin ensimmäinen virallinen yhteinen tapahtuma oli päivällinen klo 18. Tämän jälkeen vietettiin avajaisjuhlaa. Juhlan ensimmäinen ohjelmanumero oli nuorten poikien esittämää kansantanssia. Lisää kansantanssia esitti tanssiryhmä, jonka tanssijat olivat myös senioritanssijoita. Seuraava esitys oli vatsatanssia. Vatsatanssiryhmän tanssijat, ohjaajaa lukuun ottamatta, olivat myös senioritanssijoita. Juhlan puheet pidettiin englanniksi ja saksaksi. Lopuksi tanssimme yhdessä erään perhevalssiversion.

Huoneeseen päästyämme katsoimme Suomen jääkiekkopelin viimeiset erät, norjaksi selostettuna. Nukkumaan väsyneenä ja tyytyväisenä.

 

Maanantai 27.5.

Aamiaisella sain onnitteluja muiden maiden osallistujilta jääkiekon MM-kullan johdosta. Aamun avauksessa tanssimme tanssin, joka oli tehty Lillehammerin vuoden 1994 olympialaisiin lämmittelytanssiksi.

 

Suomi esitteli tuomansa tanssikoreografiat heti ensimmäisessä osiossa. Aikaa esittelyyn ja yleisön opettamiseen oli noin 25 minuuttia / tanssi. Maanantaina opettelimme 12 koreografiaa, Suomen tanssien lisäksi. Opettaneet maat olivat Norja, Brasilia, Itävalta, Luksenburg, Tanska ja Saksa. Suomen ryhmäkuva otettiin maanantaina. Päivällisen jälkeen oli yksinkertaisten tanssien opettelua, joka oli vapaaehtoista. Tansseja opettivat mm. Kroatia ja Unkari, joista oli edustajat tutustumassa ISDC-tapahtumaan.

 

 

Tiistai 28.5.

Aamulla minua ja huonekaveriani pyydettiin avustamaan Unkarilaisen tanssin esityksessä ja opetuksessa. Tanssi tanssittiin sisilialaisessa piirissä ja siihen tarvittiin lisää pareja. Harjoittelimme heti aamiaisen jälkeen, ennen ohjelman alkua. Unkarilaisella ohjaajalla oli ajatuksena opettaa ko. tanssi seuraavassa vapaaehtoisessa iltatanssituokiossa.

 

Tanssien harjoittelu jatkui aloitettuamme päivän yhteislaululla. Senioritanssissa parasta on, kun parit vaihtuvat. Väkisinkin tutustuu uusiin ihmisiin ja tapaa aiemmista kongresseista tuttuja. Vaikka aina ei löydy yhteistä puhuttua kieltä, niin tanssi yhdessä sujuu silti. Ei ole ihan pikku juttu ohjata noin kolmeasataa tanssijaa, mutta suurin osa on erittäin hyviä ohjaajia. Toiset ohjaavat vain saksaksi ja toiset vain englanniksi, useimmat kuitenkin molemmilla kielillä. Yritän painaa mieleeni hyviä käytäntöjä siitä, miten saa isolle ryhmälle selkeästi ohjattua uusia asioita. Maat, joiden oma osallistujaryhmä on liian pieni, lainaavat tanssijoita esittelyynsä muista maista, eniten isäntämaasta Norjasta. Tänään olivat vuorossa Hollanti, Ruotsi, Italia, Latvia, Sveitsi, Belgia ja Ranska.

Iltaohjelmassa oli tänään kävelyretki lähellä sijaitsevaan ulkoilmamuseoon, johon oli kerätty vanhoja rakennuksia eri aikakausilta.

 

 

Keskiviikko 29.5.

Neljäntenä päivänä oli suunniteltu bussiretkipäivä. Kiersimme kauniiden pikkukaupunkien läpi ja pysähdyimme katselemaan näköaloja suositulle talvi- ja hiihtolomailupaikalle. Lounaalle palasimme takaisin. Lounaan jälkeen oli kahden tunnin mittainen istumatanssi workshop. Opimme mukavia ja helppoja istumatansseja, mutta ongelmana tulee olemaan löytää niihin musiikit. Ennen päivällistä oli vielä mahdollisuus tehdä myyntipöydiltä ostoksia. Muutamat maat olivat tuoneet tanssi- ja senioritanssimateriaalia myyntiin. Ostin CD:n ja ohjevihkon Englantilaisista historiallisista tansseista. Päivällisen jälkeen oli jälleen vapaaehtoista tanssia, kuten maanantai iltana. Ohjelmaa ja tansseja oli niin paljon, että tiistaiaamuna harjoittelemaamme Unkarilaista tanssia ei ehditty esittää, eikä opettaa. Varsinaisen ohjelman päätyttyä kokoonnuimme pienellä porukalla tanssimaan keskenämme eräässä hotellin baarissa olevalle tanssilattialle. Baari oli kiinni. Tosin emme juurikaan olleet keskenämme, vaan seuraamme ja kanssamme tanssimaan tuli kongressiosallistujia mm. Sveitsistä, Itävallasta.

 

 

Torstai 30.5.

Torstain aamupäivän ohjelmassa oli workshop otsikolla: Swing. Opettelimme seniori buggia. Pienen tauon jälkeen saimme mahdollisuuden tutustua myös vatsatanssiin. Lounaan jälkeen ohjelmaan oli suunniteltu vapaata aikaa, mutta koska myös Norjassa vietettiin Helatorstaita, kaikki kaupat olivat kiinni. Siksi yhteisellä sopimuksella jäimme kertaamaan opetettuja tansseja. Olin hämmästellytkin, kun ohjelmassa oli alun perin kertaukseen varattu vain 50 minuuttia, Tansseja oli kuitenkin 28 kpl ja vaikka vapaa-aika käytettiin kertaukseen, emme silti ehtineet kerrata, kuin noin puolet tansseista.

Illalla oli päätösjuhlan aika. Juhlassa lähinnä kiiteltiin ja palkittiin kongressin järjestelyyn osallistuneita. Jokainen osallistujamaa lahjoitti myös omat tuliaisensa. Itse lahjoitin Pirkan Opiston sateenvarjot kongressin pääorganisaattorille Rønnaug Ustille ja Suomen ryhmän yhdyshenkilölle Bente Hammerille. Näimme myös esittelyn seuraavan ISDC:n järjestävästä paikasta Ranskassa.

Virallisen ohjelman jälkeen pidimme taas omat tanssit samoin, kuin edellisenä iltana. Tällä kertaa saimme Norjalaisen seniori- ja paritanssiohjaajan Ragnar Spiten mukaamme ohjaamaan muutaman hauskan tanssin. Ragnar on ohjaaja, joka piti myös swing workshopin. Ehkä hänen houkuttelemanaan saimme vielä enemmän muitakin osallistumaan tanssiin kanssamme. Tanssimme mm. yhden tunnetun senioritanssikoreografian Säkkijärven polkkaan.

 

 

Perjantai 31.5.

Aamiaisen jälkeen alkoi lähtöselvittelyt, ”itkut” ja halaukset. Jälleen bussikuljetus Osloon, jossa pitkä odotus terminaalissa. Samoin Helsingissä jouduimme odottamaan kauan. Vaikka lähdimme Lillehammerista jo aamupäivällä, olin kotona vasta puolen yön jälkeen. Väsyneenä, mutta onnellisena.

 

Aune Koskela

Kuvia Aunen reissulta:

 

oikealla Aune Koskela, vasemmalla Eve Komulainen, Pielavedeltä ja keskellä Antra Zükere, Latviasta.

 

 

Itävallan tuomaa Mandala-koreografian harjoittelua:

 

Sulje sivuvalikko